Kohti rajaa! Ja sen tuolla puolen...

Sunnuntai. Meillä oli puoli päivää vapaata ennen lentoa, jonka kulutin käyskentelemällä ympäriinsä. Penn station, Times Square, Manhattanin eteläkärki... päivä oli sateinen kuten kuvista varmasti näkyykin.

 


Sateinen ja varsin vähäväkinen Times Square

Manhattanilla löytyy myös rakentamattomia tontteja, mutta nekin on otettu hyötykäyttöön

Times Squaren "Toys'r'us" lelukauppa - onkohan T. Rex myös myynnissä?

Manhattanin eteläkärjen puisto: en ottanut selvää mitä teos esitti tai mihin se otti kantaa, mutta sen pirteä olemus keskellä harmaata sadepäivää kyllä ilahdutti

 


Miellyttävä jono American Airlinesin tiskille LaGuardian lentokentällä

Meitä odotti LaGuardian kentällä ikävä yllätys. Olimme varanneet Bostonin lentoon pari tuntia aikaa ennen koneen lähtöä; check-in-tiskin edusta oli täynnä jonoa, joka kiemurteli ulos sille varatusta tilasta. Se kääntyi kulman taakse, kulki vessojen ohi, kääntyi vasemmalle, eteni, teki U-käännöksen käytävän päässä, jatkui, jatkui, meni ravintoloiden ja baarien ohi, avoimelle plazalle, plazan läpi .. pituutta sillä oli hyvinkin puoli kilometriä kaikkine mutkineen. Meillä meni jonon päästä päähän kävelemiseen viisi minuuttia! Selvittelin tilannetta ja noin jonon puolivälissä oli odotettu jo 2½ tuntia. Jonon kärjessä oli ihmisiä jotka olivat odottaneet lentoaan kymmeneltä aamusta (kello oli nyt puoli kolme). American Airlinesin tietokoneet olivat olleet aamusta lähtien kumossa..

 


Budget on aivan kiitotien päässä (en tiedä minkä). Katselin laskeutuvia koneita, enkä nähnyt yhtäkään AA:n konetta - jos niitä ei tule alas, ei niitä nousekaan!

Otimme nopean exitin kohti autovuokraamoja. Vähän viiden jälkeen kapsäkit ja me olimme autossa, ja auto matkalla I-95:llä kohti Bostonia. New Yorkin ja Bostonin välin ajaa ehkä noin kahdessa-kolmessa tunnissa, meillä meni vähän enemmän varikkopysähdyksen ja muutaman ylimääräisen mutkan ansiosta mutta pääsimme perille. Varmasti nopeammin kuin American Airlinesillä! Meillä oli onneksi lyhyt matka jonka pystyi taittamaan säädyllisessä ajassa autollakin, mutta säälittää niitä ihmisiä joiden piti lentää Texasiin tai kauemmaskin...

 


Niagaran putoukset Kanadan puolelta nähtynä (ei varmastikaan paras kuvauspaikka). Kuvassa vasemmalta oikealle: silta USA:n puolelle, USA:n Niagara, Kanadan Niagara. Jos aiot laskea Niagaran putoukset tynnyrissä, älä tee sitä USA:n puolella - Kanadan puolella on enemmän vettä kuin kiviä

Tiistai. Kuljimme eilen maanantaina rajan yli Torontoon. USA:n rajan yli on kivuttomampaa mennä maitse kuin lentäen. Lensimme Buffaloon josta on autolla noin 1½ tunnin matka Torontoon. Rajan ylitys kesti alle minuutin Kanadaan. Tänään USA:han palatessa ylitys kesti noin kolme kertaa kauemmin, joutuisasti silti. Vaikeinta oli olla tirskumatta rajavartijan päättelykyvyttömyydelle. Esimerkiksi: "Mistä te olette?" "USA:sta / Suomesta" "Näyttäkääpä henkilötodistuksenne." Ojennamme yhden USA:n ajokortin ja kolme Suomen passia. "Kuka teistä on amerikkalainen?" Jaa-a, olisikohan se ollut se joka antoi Suomen passin ja puhuu murtaen englantia, let me guess..